Ristiriitaista ripittäytymistä

Jean-Jacques Rousseaun Tunnustukset on kirjailijan omaelämäkerta, joka nimensä mukaisesti sisältää tunnustuksia hänen elämänsä varrelta. Kirja on julkaistu 1780-luvulla ja siitä vielä tähänkin asti kirja on viihdyttänyt lukijoitaan persoonallisella ja älykkäällä tekstillään.

Jean-Jacques Rousseau oli sveitsiläis-ranskalainen valistusfilosofi ja kirjailija, joka syntyi 1712 Genevessä, Sveitsissä ja kuoli 1778 Ranskassa. Rousseaun mielestä ihminen on omimmillaan luonnossa ja luonnontilassa, ja sivistys sekä kulttuuri ovat rappeuttaneet ihmisen. Hän myös kannatti suoraa demokratiaa. Monet hänen poliittisista ja yhteiskunnallisista ajatuksista johtivat Ranskan suureen vallankumoukseen.
Rousseaun muita tunnettuja teoksia ovat kasvatusopas Emilé eli kasvatuksesta, sekä Julie, eli uusi Heloise.

Tunnustukset on omaelämäkerta, joten kirjassa ei niinkään ole juonta. Kirja etenee Rousseaun elämän myötä alkaen hänen muistellessa lapsuuttaan. Rousseaun lapsuus oli melko tasapainotonta; hänen äitinsä kuoli viikko synnytyksen jälkeen ja myöhemmin isä hylkäsi pojan. Hän lähti Genevestä ja tutustui ranskalaiseen paronittareen de Warensiin, jonka luona hän asui monia vuosia, ja josta myöhemmin tuli hänen rakastajattarensa. Rousseaulle ei oikein työnteko ja opiskelu maistunut, joten hän vaihtoi ammattia ja opiskelupaikkaa usein. Myös hänen ihmissuhteensa olivat ongelmallisia; hän rakastui usein erittäin intohimoisesti, mutta hän ei juuri koskaan onnistunut naisten kanssa. Tätä hän perusteli sillä, että hän rakastui aina liikaa.
Hän sai viisi lasta vaimonsa Theresen kanssa, mutta antoi kaikki lapset orpokotiin. Rousseauta onkin kritisoitu siitä, että huolimatta kasvatusoppaan kirjoittamisesta, hän antoi kaikki lapsensa orpokotiin kysymättä lasten äidiltä. Rousseau on perustellut tekoaan sillä, että olisi ollut lapsilleen huono isä. Rousseau kärsi elämänsä aikana myös masentuneisuudesta ja muista sairauksista, jotka heikensivät kirjailijaa.
Rousseaun viimeiset ajat olivat sekavia. Hänen kirjansa Yhteiskuntasopimus aiheutti kohua ja se kiellettiin. Häntä vainottiin ja lopulta hän joutui pakenemaan Englantiin filosofi David Humen suojaan.

Teos sijoittuu Sveitsiin ja Ranskaan, mutta Rousseau ei kuvaile miljöötä kovinkaan tarkasti. Jean-Jacques Rousseau on erittäin ristiriitainen mies. Hän on hyvin herkkä, rehellinen, rohkea ja hyväsydäminen mies, joka kuitenkin sortuu helposti juonitteluun ja itsekkyyteen. Rousseau tapaa monia henkilöitä elämänsä varrella, eikä monesta heistäkään kerro sen tarkemmin. Hänelle tärkeitä ihmisiä - etenkin rakastamiaan naisiaan - hän kuitenkin kuvailee ajan tyylille kuuluvalla siveällä ja hyvin arvostavalla tavalla.

Teoksen tyyli on hyvin persoonallinen. Teksti on mielestäni älykästä ja hienoa, tosin välillä todella vaikeaa luettavaa, etenkin pitkien lauseiden takia.
"Hän tuli, minä näin hänet; olin huumaantunut rakkaudesta, jolla ei ollut kohdetta; tämä huumaus lumosi silmäni, tuo kohde olennoitui häneksi; näin rouva d' Houdetot'ssa Julieni, ja kohta en nähnyt enää muuta kuin rouva d'Houdetot'n, ja hänellä oli kaikki ne avut, joilla olin koristanut sydämeni epäjumalan."
Tuo lause kuvaa hyvin tapaa, jolla Rousseau kuvaili intohimoista rakkauttaan. Sitaatista myös ilmenee, että lauseet todella olivat hyvin pitkiä.
Kirja oli kiinnostava, mutta ehkä juuri sen vaikealukuisuuden takia hieman puuduttavaa luettavaa.